1980
Lapin ylioppilasteatteri perustetaan marraskuussa 1980. Mukana on teatterista innostuneita Lapin korkeakoulussa opiskelevia nuoria, jotka haluavat tehdä kaupungista varteenotettavan opiskelijakaupungin lisäämällä kulttuuritarjontaan myös ylioppilasteatterin. Teatterin ensimmäisenä puheenjohtajana toimii oikeustieteen opiskelija Mirva Lohiniva.
Ensimmäisiä esityksiä aletaan puuhata vauhdilla. Joulun alla saadaan valmistettua pikkujoulukabaree.
1981-1982
Ensimmäiseksi jouluksi valmistetun pikkujoulukabareen jälkeen ensi-iltaan saadaan keväällä 1981 Hannele Junttilan kirjoittama lastennäytelmä Henri Hepokatti, jonka ohjaa Kaisu Niskanen. Koska yhdistyksellä ei ole minkäänlaista budjettia, Maarit Ruikka maalaa julisteet käsin. Julisteita on rajallinen määrä ja niiden paikkoja täytyy kaupungilla yöaikaan vaihtaa, jotta niille saadaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä.
Lasten- ja nuortennäytelmiä tehdään vauhdilla ensimmäisten kahden vuoden aikana. Näyttämöllä nähdään Bengt Ahlforsin Oli kevät, Marja Kurkelan Kati ja varis sekä Eija-Elina Bergholmin Vika on sika.
Ylioppilasteatterilla ei ole tässä vaiheessa omaa harjoitustilaa esiintymistilasta puhumattakaan. Esityspaikkoina käytetään Ounaskosken koulua, Kansankorkeakoulun juhlasalia sekä Lyseonpuiston lukion tiloja. Harjoituksia järjestetään ilta- ja yöaikoihin eri nuorisotiloissa ja korkeakoululla. Mm. Rovalan vanhassa salissa harjoitukset alkavat iltayhdeksän jälkeen, kun kaikki muu käyttö tilassa on päättynyt, ja päättyvät kellon käydessä kahta aamuyöllä.
1983-1984
Ylioppilasteatterin produktiot profiloituvat ensimmäisten vuosien tapaan lapsille ja nuorille suunnattuihin näytelmiin. Näyttämöllä nähdään mm. Yvonne Keulsin Haavoittunut enkeli, Oiva Paloheimon Tirlittan, Kalle Fältin Lavap – Suomi poikki -musiikkinäytelmä sekä Tapio Aarre-Ahtion Nakkikauppias.
Musiikilla on näytelmissä merkittävä osuus. Teatterin toiminnassa on mukana paljon musiikillisesti lahjakkaita nuoria, jolloin musiikin käyttäminen on luontevaa.
Ylioppilasteatterin asunnottomuusongelma helpottuu kevättalvella 1984, jolloin teatterilaiset saavat kaupungilta harjoituspaikakseen vanhan maaliliikkeen varaston linja-autoaseman alakerrasta. Tila on matala ja ikkunaton kellari, mutta toimii tilapäisenä harjoitustilana ja tavaroiden säilytyspaikkana.
Ajanjakson aikana teatteriin tulee paljon uusia jäseniä, mm. lavastajanuransa ylioppilasteatterissa aloittanut Rovaniemen teatterin nykyinen lavastaja Pentti Uimonen.
1985-1986
Ylioppilasteatteri muuttaa linja-autoaseman kellarista entisen Supermarketin yläkertaan, mistä se saa ensimmäiset varsinaiset omat tilansa. Ilkka Laasonen on pitänyt nuorisotoimen järjestämässä tilaisuudessa puheen, jossa on uhattu lopettaa ylioppilasteatterin toiminta, ellei tarkoituksenmukaista tilaa saada. Tuolloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Riepula on kuunnellut Laasosen puheen ja hallitukselta kysymättä ehättää lupaamaan teatterille asianmukaiset tilat Supermarketilta.
Tilaan on mahdollista myös rakentaa esitystila, jolloin esiintymisten järjestäminen ympäri kaupunkia lakkaa. Ennen ensimmäistä tilassa järjestettävää ensi-iltaa Pimeän poika teatterilaisten on kuitenkin tehtävä turvallisuusmääräysten mukaiset muutokset yläkertaan. Yötä myöten nikkaroidaan portaita, väliseiniä ja oviaukkoja ja juuri ennen ensi-iltaa saadaan valmista. Tarkastaja toteaa valmista työtä katsellessaan, ettei olisi koskaan uskonut teatterilaisten pystyvän moiseen urakkaan niin lyhyessä ajassa.
Lapin Akateeminen Tanssi- ja Viihdeorkesteri LATO toimii aktiivisesti 80-luvun puolivälin molemmin puolin. LATO:laiset soittavat keikoillaan mm. Blues Brothersia ja muita aikalaisia. Keikkoja tehdään rovaniemeläisissä ravintoloissa ja muutamia myös muualla Suomessa. Solistina laulaa tuolloinen luokanopettajaopiskelija Kaija Kärkinen.
Timo K. Mukan teksteihin pohjautuvaan ja Maarit Ruikan ohjaamaan Lumen pelko -näytelmään musiikin säveltää Markku ”Otto” Rissanen. Näytelmässä esiintyvät hänen lisäkseen mm. Kaija Kärkinen ja Kristiina Halttu. Lumen pelosta tulee myöhempinä vuosina muistettu ja muisteltu kappale teatterilaisten joukossa.
Vuonna 1986 Lumen pelosta tehdään uusintaversio Wienin kansainvälisille nuorisoteatteripäiville, missä Lapin ylioppilasteatteri on ainoa suomalaisedustaja.
Lavalla nähdään Lumen pelon lisäksi myös Pekka Töpöhäntä, Riesa ja Sininen lintu.
1987-1988
Ajanjakson merkittävimmäksi näytelmäksi nousee Franz Kafkan Muodonmuutos, jonka ohjaa Ilkka Laasonen. Näytelmää pidetään haasteellisena palana nuorelle teatterille, mutta esitys saa yleisöltä ja lehdistön kriitikoilta hyväksyvän vastaanoton.Myöhemmin ylioppilasteatteri matkaa näytelmällä Japanissa järjestettäville teatterifestivaaleille sekä Moskovaan. Muodonmuutoksen kanssa teatteri saa kutsun myös Aruban teatterifestivaaleille, mutta rahoitusta matkaan ei enää järjesty, ja matka jää tekemättä.
Teatterilaisten kotikolo on edelleen Supermarketin yläkerrassa. Katsomopaikkoja on tilassa kuutisenkymmentä ja teatterilaiset ovat tilaan tyytyväisiä. Tuolit ovat lainassa Rovaniemen teatterilta sillä edellytyksellä, että ne saadaan sinne takaisin, mikäli niitä tarvitaan. Samaan tapaan on käytettävissä myös muuta teatterin ylimääräistä tarpeistoa.
Vierailevana ja matkustelevana teatterina ylioppilasteatteri on aktiivinen. Teatterilaiset osallistuvat vuonna 1987 TNL:n lasten ja nuorten teatteripäiville Ouluun näytelmällä Pikkujättiläinen, vuonna 1988 Seinäjoen harrastajateatterikesään Muodonmuutoksella sekä samana vuonna Oulussa järjestettäville Ylioppilasteatteripäiville näytelmällä Maalaislääkäri.
1989-1990
Ylioppilasteatteri osallistuu Franz Kafkan Muodonmuutos-näytelmällä Japanissa järjestettäville Toyama International Ameteur Theatre -festivaaleille ja tuo voittoisalta matkaltaan kultaa näytelmän ohjauksesta, näyttelijäntyöstä ja näytelmästä. Matka on kaikin puolin muutoinkin kiinnostava – lavasteiksi Imatralta tilatut köysiverkot joudutaan kuljettamaan lentokoneessa käsimatkatavaroina, ja sukkahousuja myöten kaikki rekvisiitta on tiukkojen maahantuontivaatimusten vuoksi palautettava takaisin Suomeen.
Vuonna 1990 ylioppilasteatteri täyttää pyöreitä vuosia. 10-vuotisjuhlat järjestetään ravintola Tivolissa 18.11. Vuoden ohjelmistoon kuuluvat mm. Kortisto, Tässä kylässä ei ole varkaita ja Noitarumpukuu.